Kuva: Frank Kidner · CC BY-SA 4.0 · Wikimedia Commons · Tallennettu 1996
Qasr ibn Wardan
Paikallinen nimi: قصر ابن وردان
Qasr ibn Wardan on 6. vuosisadan bysanttilainen palatsin, kirkon ja kasarmin muodostama kokonaisuus Syyrian aavikolla, noin 60 km Hamasta koilliseen. Rauniot ovat tien länsipuolella, ja idässä on samanniminen kylä, jossa oli vuoden 2004 väestönlaskennassa 467 asukasta. Englanninkielisen Wikipedian mukaan sen tyyli tuotiin suoraan Konstantinopolista, eikä sitä tavata missään muualla nykyisessä Syyriassa.
Aikajana
- mid-6th c.
- 562–564
- 8 Feb 2018
Kuvagalleria
Dokumentoitu kunto
Nykyistä kuntoa ei ole dokumentoitu · tilanne 2018
Vierailu
Tänne pääsee
Dokumentoidut kyyti-, majoitus- ja liikennepalvelut alueella Hama:
Lähimmät terveyspalvelut
Etäisyys linnuntietä tästä kohteesta. Tiedot: OpenStreetMap, tilanne 2026-10-30. Toimintaa ei ole varmennettu – soita ennen lähtöä.
- Aziz Freijin apteekkiSairaala · 29 kmReittiohjeet
- مركز عقارب الصحيSairaala · 30 kmReittiohjeet
Lähteet (11)
- Wikipedia (en): Qasr Ibn Wardan rev. 1378970530 · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (ar): قصر ابن وردان rev. 70738788 · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikidata · CC0 · 2026-10-30
- Wikipedia (el) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (es) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (fa) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (fr) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (it) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (pl) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- Wikipedia (ru) · CC BY-SA 4.0 · 2026-10-30
- OpenStreetMap · ODbL · 2026-10-30
Keine deutsche Wikipedia und kein deutsches Wikidata-Label; der Name wird unübersetzt verwendet. Bauzeit: Mitte 6. Jh. (en) und Inschriften 562–564 (ar) vs. „5. Jahrhundert“ im ar-Einleitungssatz (vermutlich Fehler). Lage: 60 km nordöstlich (en) vs. 60 km östlich (ar) von Hama. Palastform: ar nennt ihn sowohl „kreuzförmig“ als auch quadratisch – nicht übernommen. Der ar-Artikel ist sprachlich teils fehlerhaft (u. a. ein unverständlicher Satz im Architekturabschnitt) und vergleicht den Bau mit dem Azim-Palast; diese Vergleiche wurden nicht übernommen. Ein Verweis auf Kamel Schehade und seine Rolle bei der Restaurierung ist nur ein „Siehe auch“-Eintrag ohne Inhalt; Restaurierungsgeschichte offen. Kriegsschäden nicht dokumentiert. Einzige Fachliteratur: Ross Burns, Monuments of Syria (in en zitiert, nicht eingesehen).